keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Onko monen epäonnensattumuksen jälkeen tulossa onnenpotku viimein?



Mut on kohdannut viime aikoina aika monta surkeaa sattumusta, että aina on mennyt jotain rikki.
Pari juttua sattui muutama viikko sitten, mutta tänään tein jo enkat ja rikoin kolme tavaraa!

1. Muutama viikko sitten ennen Rovaniemelle lähtöäni petasin petini ja heilautin päiväpeiton helman kulmaa sen verran korkealle, että osuin lackhyllyn kulmalla istumaa keramiikka-prinssiä ja se tippui sängylle, onneksi, eikä lattialle. No sekin oli liikaa ja mieheltä katkesi jalka. Pakko ostaa kaupasta jotain extra tiukkaa liimaa, jotta saan tuon miehen korjattua. Harmittaa niin kovasti, sillä sain sen pari vuotta sitten joululahjaksi isosiskon anopilta. Kallisarvoisemman siitä tekee se, että on itsetehty.

2. Ei mennyt tuosta edellisestä äksidentistä ehkä ku pari päivää niin otin puoliksi auki olevan meikkipussukkani hyllystä ja ilmeisesti riuhtaisin sen aika kovallakin vauhdilla, sillä sisältä lensi vähän tavaraa ulos ja jotain myös särkyi. Kappas, meikkivoide. Ja tietenkin se oli lasipullo ja kaikki lensi pitkin kylppärin seinää ja lattiaa. Siitä huolimatta sain kevyesti pumpattua tai otettua pullon reunoilta voidetta kasvoille. :D

3. Terveisiä isosiskolle Turkuun. Tältä tää sulta saatu kehys nyt näyttää. Poistin kuitenkin lasin niin tää on edelleen käyttökelvollinen. Sen siitä saa kun hakee kaapista jotain ja jotta kehys mahtuu edelleen pystyasennossa kaappiin, niin kyllähän sitä kannattaaki työntää jalalla eteenpäin.

4. Jes! Sinne meni melko täysinäinen kynsinauhaöljy. Onneksi ehdin käyttää sitä muutaman kerran. Riittää varmaan selitykseksi, että jotain tippui ja se mikä tippui tönäsi tämän lattialle hajottaen korkin ja heittäen nesteet lattialle.

5. Oon aika lahjakas yrittäessäni saada kananmunaa paistinpannulle onnistuessani ripottelemaan vain kuorenpalasia sen sijaan pannulle. Tuloksena siis kuorimunakasta. Ei auta muu kuin heittää rippeet bioskaan ja saattaa homma loppuun kunniakkaasta ilman yhtäkään kuorta!

Mutta tällä kaikella on tarkoituksensa! Sirpaleethan tuottaa onnea ja tänään sainkin yllättävän, toivotun sekä iloisen puhelun! Huomenna tai siis tänään sen tiimoilta onkin tapaaminen. Sietäisi siis varmaan laittaa nukkumaan!

Mutta vaikka tässä oonki masistellut ja kokenut ehkä pienenmoista ahdistuneisuutta ihan kaiken välillä mitä vain voi olla, niin uskon huomisen muuttavan elämää parempaan suuntaan. Painosanalla tuo viimeinen sana. Aina ei ole helppoa. Joskus pitää vaan rapoa ja kun on tarpeeksi äyskäröiny, niin jotain pientä ja hyvää tulee vastaan ja se täytyy ottaa vastaan.

Pieni avautuminen vain. Onneksi mulla on päiväkirja, johon saan avata angstini ja murheeni, sillä en halua tätä saattaa siihen lokeroon, johon puretaan maailman pahuutta ja miten elämä on joskus hankala käsittää lahjaksi eikä toisinpäin.

ps. onko jollakin muulla ongelmia bloglovinin ja/tai blogilistan päivityksen suhteen? Mulla se ei näytä sijotusta eikä päivitä uusia tekstejä? Oisko vika siinä linkissä? Jelppiä!

1 kommentti:

  1. Haha, en oo siis ainoa sähläri :D Mullakin tahtoo olla tuollaisia ajanjaksoja, ettei mikään pysy käsissä ja kaikki hajoaa.

    Kuulostaa hyvältä tuo iloinen puhelu, pidän sulle peukkoja että sieltä seuraa jotain oikein hyvää sulle :)<3

    VastaaPoista

Vapaamuotoiset, mutta asialliset viestit ovat tervetulleita tähän sarakkeeseen :)

Hey! You can leave love comments in this box. :)